torstai 24. marraskuuta 2022

Korkojen nousun vaikutus ulosottoon

Nollakorkojen aika on ohi! Ollut toki jo jonkin aikaa, mutta ulosottoon vaikuttavan EKP:n Eurojärjestelmän perusrahoitus-operaatioiden minimitarjouskoron muutokset näkyvät vasta 1.1.2023 alkaen. Ulosotossa olevien saatavien viitekorosta löydät hyvän yhteenvedon tästä Pinnan alla -blogin postauksesta

Minun oli tarkoitus julkaista joulukuun lukujen yhteydessä ennusteita miten korkojen muuttuminen vaikuttaa omaan tilanteeseeni ulosotossa. Tein näitä laskelmia tänään ja sen verran alkoi puristaa rinnasta että päätin jakaa tiedon teillekin. Jaettu tuska on paras tuska, vai miten se sanonta menikään.




Kuvaajassa on kolme käyrää, joista ahdistava totuus näkyy.
  • Oranssi käyrä - jatkettaisiin kuten aiemminkin, viivästyskorkoa 7 % ja siihen päälle EKP:n 0 %. Velat olisivat maksettuna aiemmin kertomani tavoitteen mukaisesti vuoden 2030 lopussa.

  • Harmaa käyrä - tämän hetken tilanne eli vuoden alusta alkaen 7 % viivästyskoron päälle EKP:n 2 %. Velkojen pois kuittaamiseen kuluu yksi vuosi enemmän. Kun alkuperäinen skenaario menee nollaan euroon, tässä on vielä jäljellä 20 000 €.

  • Sininen käyrä - skenaario jossa korot jatkavat nousuaan ja siirryttäisiin heti ensi vuoden alusta alkaen 4 % lisäkorolle. Maksuaika pitenee oranssiin käyrään verrattuna 2,5 vuotta. Harmaaseen 2 %:n käyrään verrattuna maksuaika pitenee 1,5 vuotta. Siinä vaiheessa kun alkuperäinen skenaario menee nollaan euroon, tässä mallissa on vielä jäljellä 49 000 euroa maksettavaa. Kun kahden prosentin käyrä menee nollaan euroon, tässä mallissa on vielä jäljellä 28 500 euroa.

Alkoiko ahdistaa? Minua alkoi. Miettikää mitä tapahtuu jos korot nousevat yli neljään prosenttiin!!??

Jälleen kerran todellisuus toivottavasti on jotain näiden vaihtoehtojen väliltä. Se vaatii tosin sen että korot eivät jatkaisi nousuaan kovin kauaa ja lähtevät jossain kohtaa laskuun.
On myös mahdollista että yleiseen 7 % viivästyskorkoon tulee vuosien varrella muutoksia tai ulosoton velkojen korkoperusteita muutetaan.


Energiakriisi, korkojen nousu, jättimäinen inflaatio. Vastavoimana TES-neuvottelujen mukainen perinteinen maltillinen palkkakehitys luokkaa 1-2 %. Ei kuulosta oikein hyvältä ja helpolta yhtälöltä.

Miten saataisiin velallisen tilannetta parannettua?

keskiviikko 23. marraskuuta 2022

Ulosotto marraskuu 2022 - tilannekatsaus

Taas on vuoden synkin ja pimein kuukausi käynnissä. Just äskenhän oli edellisen kerran marraskuu, aika tuntuu kuluvan kovin nopeasti nykyään.

Palkka tuli taas normaaliin tapaan ja vouti vei oman siivunsa, tässä katsaus mitä numeroille tapahtui tuon ulosmittauksen myötä.


Ulosoton siivu oli tällä kertaa 1 296,02 euroa. Pitkän tauon jälkeen suurin osa rahasta meni Norwegianin velalle, oikein hyvä niin. Norjan velka kasvaa korkoa älytöntä vauhtia, reilu parisataa kuukaudessa, niin on erittäin tärkeä saada sitä puskettua alaspäin. Joulukuun ulosmittauksesta vähintään puolet, mahdollisesti jopa koko potti, pitäisi kohdistua tälle samalle velalle. Katsotaan kuukauden päästä osuinko oikeaan.

Loput parisataa jaettiin kahdelle pienemmän pään velalle. Hyviä osumia nekin, ehkä joskus pääsen niistä kokonaan eroon. 


Tällä kertaa tällainen lyhyempi tilannepäivitys. Joulukuun lopussa päivitän tilannetta enemmän, tuolloin saan suljettua viimeisen kvartaalin luvut sekä koko vuoden luvut. Voin myös tehdä uusia ennusteita nousevien korkojen vaikutuksesta tilanteeseeni.

maanantai 24. lokakuuta 2022

Ulosotto lokakuu 2022 - syksyisiä numeroita

Lokakuun viimeinen viikko ja taas on aika tehdä kuukausittainen kurkistus numeroihin ja ulosoton velkatilanteeseen. Syksyiseen aikaan sopii syksyiset numerot.


Kuun palkka oli perussetti ilman mitään ylimääräistä, eli ulosmittaukseen meni 1 246,54 €. Jaksotuksen mukaisesti tätä kohdistettiin kuudelle eri velalle. Nämä olivat näitä keskitason velkoja, eli ei niitä isoimpia muttei myöskään pienimpiä. Nämä on edelleen erittäin tylsiä velkoja.

Euroja eri veloille meni 109 - 300 € per velka. Korkoihin tässä kuussa meni 734,11 €, jonka jälkeen varsinaiseen velkapotti lyheni 512,43 €.



Kokonaisuudessaan ulosoton veloista on nyt maksettu 14,26 %. Seuraavan kahden kuukauden aikana lähes kaikki maksut pitäisi kohdistua suurimpaan norskivelkaan. Hieman harmittaa, että sille ei ole kohdistettu palkkojen ulosmittauksista euroakaan vielä toisen vuosipuolikkaan aikana. Tällähän ulosotto saa pelattua korkokuluja mahdollisimman korkeaksi - etukäteen on tiedossa kuinka paljon euroja kuuden kuukauden jakson aikana velalle pitäisi kohdistaa, joten olisi reilua että aloitettaisiin suurimmasta velasta jolloin tällä olisi isoin vaikutus korkojen kertymiseen. Nyt kohdistukset suurimpaan velkaan tapahtuvat puolen vuoden jakson viimeisimpänä, eli juuri päinvastoin kuin olisi velallisen kannalta parasta. Onko reilua?



Isosta dashboard-näkymästä voi olla vaikea nähdä miten nuo pienemmät velkasummat kehittyvät ajan saatossa, koska tuon ison norskivelan takia täytyy skaalaus olla säädettynä aika lavealle. Tästä tarkemmasta kuvaajasta näkee näiden pienempienkin pottien menevän oikeaan suuntaan eli alaspäin.


Ensi kuun jälkeen muutos alkusummaan pitäisi ylittää 25 000 €. Hieno virstanpylväs tuokin. Pienen katkeransuloisen mausteen tähän kuitenkin antaa tieto siitä että nyt olen maksanut ulosottoon yhteensä 57 967,81 euroa. Tuo on hieman reilu kolmannes (33,6%) koko velkasummasta. Eli jos ulosotossa ei menisi korkoja lainkaan, olisi veloista maksettu 14,26 % sijaan 33,6 %. Vaikka korkoja menisi, mutta maksut kohdistuisivat korkojen sijaan aina ensin velkojen pääomalle, olisi tuo prosenttiluku jossain 20-30 % välillä.

Tällaista aivosumua taas tällä kertaa.

Korkojen nousun vaikutus ulosottoon

Nollakorkojen aika on ohi! Ollut toki jo jonkin aikaa, mutta ulosottoon vaikuttavan EKP:n Eurojärjestelmän perusrahoitus-operaatioiden minim...