Ulosotto tammikuu 2023 - ihan vähän synkkää

Joo, edellisestä päivityksestä on jo kulunut kuukausi. Joulukuun tilannekatsausta en jaksanut kirjoittaa ollenkaan, koska velkojen myynti velkojalta toiselle sekä tulevat muutokset ulosotossa (korkojen nousu, suojaosuuden nousu) harmittivat sen verran paljon.

Tuntui että nämä kolme muutosta yhdessä tekevät mun taulukkojen päivittämisen ja suunnitelmien tekemisen täysin merkityksettömäksi. Nyt tammikuussa tämä konkretisoitui liian hyvin. Ulosottoon meni  200 euroa vähemmän kuin aiemmin. Samalla korkojen nousu vaikutti toisen 200 euroa. Viime vuonna tottui että velat lyhenevät noin 500 €/kk, nyt ne lyhenevät noin 100 €/kk. Tällä lyhennystahdilla minun ei kannata edes haavailla siitä, että velat tulevat joskus maksetuksi. Karkeasti sanottuna ihan vitun turhauttavaa. Tiedän kyllä että voisin tehdä vapaaehtoisia lisämaksuja jotta pottia saisi pienenemään, mutta juuri nyt ei motivoi yhtään. Taulukkomaksuihinhan nekin rahat menisi.

Tammikuussa vähän yli tonnin maksuilla velat lyheni 174 euroa.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tämä blogi päätyy määrittelemättömän mittaiselle tauolle odottamaan mielen kirkastumista. 

Ulosotto - velkojen myyntiä eteenpäin sekä ensi vuoden spekulointia

Jouluinen update ei olekaan tällä kertaa ihan perinteinen. Jätän taulukoiden ja laskelmien esittelyn ensi viikkoon tai jopa tammikuun puolelle ja keskityn tällä kertaa pariin ulosottoon liittyvään pointtiin.

Velkakirjojen myynti yhtiöltä toiselle on sinänsä täysin tavallinen ja laillinen akti, eikä sen saa aiheuttaa velalliselle lisäkuluja. Minulla on tässä vuosien varrella jonkin verran kokemuksia näistä velkakaupoista ja nyt loppuvuodelle niitä osui taas pari lisää.

Tässä pieni otos tilanteesta marraskuun jälkeen. Taulukossa velkojien nimet ovat alkuperäiset velkojat. Vuosien varrella tästä Santanderin velka on myyty eteenpäin Lowellille ja Norwegianin velka Intrumille. Näillä myynneillä ei ulosoton jaksotukseen ole ollut juurikaan vaikutusta; Intrumille ei ole muita velkoja kuin tuo norski, joten Intrumin osuus kokonaispotista on täsmälleen sama kuin Norwegianille oli. Santanderin velan myynti lisäsi Lowellin kokonaispottia ja näin ollen kasvatti Lowellin saatavia puolen vuoden jaksotuksen kautta. Koska Lowellilla on tuota Santanderin velkaa vanhempia saatavia, kaikki suoritukset kohdistuvat muualle eikä Santanderin velka lyhene.

Tuoreimmat myynnit joulukuulta siirsivät Aasan ja AA-yleislainan velat myös OK-perintään. Tämä muuttaa nyt peliä vähän enemmän. OK:n velkapotti nousi merkittävästi suunnilleen 12 000 eurosta 25 000 euroon. Eli OK:n osuus kokonaisvelasta yli tuplaantui. Tämä tarkoittaa että OK:n veloille tulee jatkossa kohdistumaan jaksotuksen kautta yli tuplasti enemmän rahaa kuin aiemmin. Tämä vaikuttaa myös velkojen maksujärjestykseen. Aiemmin lyhennyksiä on kohdistettu sekä OK:n veloille, tarkemmin sanottuna tuolle pienimmälle noin 200 € velalle, sekä Aasan että AA-yleislainan veloille vaan eipä enää.

Nyt joulukuussa ennakoin koko ulosmittauksen kohdistuvan Norwegianin velkaan. Enpäs vaan osannut huomioida näitä tulevia velkamyyntejä. Nyt kävi niin että norskeille ei kohdistettu markkaakaan vaan kaikki eurot menivät OK:lle. Aiemmasta kuitenkin poiketen tuo OK:lle kohdistettu raha ei kohdistunut enää tuolle pienelle velalle vaan koko potti meni tuohon alunperin AA-yleislainan kautta tulleeseen velkaan johtuen ilmeisesti siitä että se on veloista vanhin.

No mitä merkitystä tällä kaikella sitten on? Toisaalta ei mitään ja toisaalta paljonkin.

• Jos ja kun tavoitteena on maksaa kaikki velat niin suunnilleen yhdentekevää missä järjestyksessä ne maksetaan?

• Isommat velat kerryttävät paljon korkoja. Tästä syystä suurimpia velkoja haluaisi maksaa äkkiä pois riippumatta siitä kenen velkojan nimissä ne ovat.

• Koska nyt OK:lla yksittäisenä velkojana on aika suuri kokonaisosuus veloista, sinne kohdistuu isoja lyhennyksiä. Isot lyhennykset pienempiin yksittäisiin velkoihin tarkoittaa sitä että ne lyhenevät aika nopeasti ja tällä tavalla yksittäisten velkarivien lukumäärä tulee ajan kuluessa pienenemään nopeammin.

• Kaikki tähän blogiin tekemäni ennusteet perustuvat alkuperäisten velkojien tilanteeseen. Jokainen muutos vaikuttaa kaikkien maksuohjelmiin jaksotuksessa käytettävien prosenttiosuuksien takia. Eli jokainen mun tulevaisuutta ennustava taulukko on päin persettä. Arvatkaas montako tuntia kuluu aikaa jos päivitän nuo kaikki taulukot ja ennusteet kuntoon?

Ai niin, ensi vuodelle on ulosotossa tulossa kokeilu jossa suojaosuuksia nostetaan takuueläkkeen tasolle. Omalla kohdalla tarkoittaa käytännössä sitä että ulosottoon pitäisi mennä noin 200 €/kk vähemmän kuin aiemmin. Pikaiset pohdinnat tästä:

• Käteen jää 200 €/kk enemmän, hyvä juttu. Helmikuussa saan taas yhden ulosoton ulkopuolisen velan kuitattua maaliin, tästä vapautuu 350 €/k lisää. Elokuussa päättyy seuraava uo:n ulkopuolinen velka, se tekee 80 €/kk lisää. Syyskuusta alkaen minulle ilmestyy yhteensä käyttörahaa yhteensä 630 €/kk. Sitähän tuntee loppuvuonna olonsa rikkaaksi!

• Ulosotto lyhenee 200 €/kk vähemmän. Lisäksi korkojen nousu vaikuttaa vähintään toisen 200 €/kk. Tarkoittaa yhteensä sitä että ulosottovelat lyhenee noin 400 €/kk vähemmän kuin aiemmin. Joulukuussa lyhennys oli noin 500 €, eli jatkossa ulosotto lyhenisi noin satasella per kuu. Eli ei yhtään mitään. Ei toivoakaan saada näitä velkoja maksettua ikinä. Täysin toivotonta.

• Eli toisin sanoen kaksi ylempää pointtia yhdistäen: Minusta tulee äveriäs ulosoton asiakas!

Korkojen nousun vaikutus ulosottoon

Nollakorkojen aika on ohi! Ollut toki jo jonkin aikaa, mutta ulosottoon vaikuttavan EKP:n Eurojärjestelmän perusrahoitus-operaatioiden minimitarjouskoron muutokset näkyvät vasta 1.1.2023 alkaen. Ulosotossa olevien saatavien viitekorosta löydät hyvän yhteenvedon tästä Pinnan alla -blogin postauksesta. 

Minun oli tarkoitus julkaista joulukuun lukujen yhteydessä ennusteita miten korkojen muuttuminen vaikuttaa omaan tilanteeseeni ulosotossa. Tein näitä laskelmia tänään ja sen verran alkoi puristaa rinnasta että päätin jakaa tiedon teillekin. Jaettu tuska on paras tuska, vai miten se sanonta menikään.

Kuvaajassa on kolme käyrää, joista ahdistava totuus näkyy.

• Oranssi käyrä - jatkettaisiin kuten aiemminkin, viivästyskorkoa 7 % ja siihen päälle EKP:n 0 %. Velat olisivat maksettuna aiemmin kertomani tavoitteen mukaisesti vuoden 2030 lopussa.

• Harmaa käyrä - tämän hetken tilanne eli vuoden alusta alkaen 7 % viivästyskoron päälle EKP:n 2 %. Velkojen pois kuittaamiseen kuluu yksi vuosi enemmän. Kun alkuperäinen skenaario menee nollaan euroon, tässä on vielä jäljellä 20 000 €.

• Sininen käyrä - skenaario jossa korot jatkavat nousuaan ja siirryttäisiin heti ensi vuoden alusta alkaen 4 % lisäkorolle. Maksuaika pitenee oranssiin käyrään verrattuna 2,5 vuotta. Harmaaseen 2 %:n käyrään verrattuna maksuaika pitenee 1,5 vuotta. Siinä vaiheessa kun alkuperäinen skenaario menee nollaan euroon, tässä mallissa on vielä jäljellä 49 000 euroa maksettavaa. Kun kahden prosentin käyrä menee nollaan euroon, tässä mallissa on vielä jäljellä 28 500 euroa.

Alkoiko ahdistaa? Minua alkoi. Miettikää mitä tapahtuu jos korot nousevat yli neljään prosenttiin!!??

Jälleen kerran todellisuus toivottavasti on jotain näiden vaihtoehtojen väliltä. Se vaatii tosin sen että korot eivät jatkaisi nousuaan kovin kauaa ja lähtevät jossain kohtaa laskuun.

On myös mahdollista että yleiseen 7 % viivästyskorkoon tulee vuosien varrella muutoksia tai ulosoton velkojen korkoperusteita muutetaan.

Energiakriisi, korkojen nousu, jättimäinen inflaatio. Vastavoimana TES-neuvottelujen mukainen perinteinen maltillinen palkkakehitys luokkaa 1-2 %. Ei kuulosta oikein hyvältä ja helpolta yhtälöltä.

Miten saataisiin velallisen tilannetta parannettua?