Ulosotto - EKP:n ohjauskoron vaikutus ulosoton korkoihin

 Marraskuussa 2022 kirjoittelin postauksen korkojen nousun vaikutuksesta omiin velkoihini. Tässä kuitenkin samaa asiasisältöä tarkasteltuna yleisemmällä tasolla - miten EKP:n ohjauskorko ihan oikeasti euromääräisesti vaikuttaa eri suuruisiin ulosoton piirissä oleviin velkapotteihin.

Korkolain 4 § mukaisesti "Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko."

Käytännössä siis ulosotossa käytettävä korko on Eurojärjestelmän perusrahoitus-operaatioiden minimitarjouskorko + 7%. EKP:n ajantasainen ohjauskorko on helposti löydettävissä esimerkiksi Suomen Pankin nettisivuilta.

Ulosotossa koron tarkastelua ei tehdä päivä-, viikko- eikä edes kuukausitasolla vaan tarkastelu tehdään kahdesti vuodessa. Näin ollen korot pysyvät samana aina puoli vuotta kerrallaan. Korkojen ollessa nousussa tämä on hyvä asia, mutta korkojen laskiessa tämä on huono asia.

Yllä taulukossa laskelma kuukausittaisesta korosta ulosotossa erilaisilla velkasummilla sekä erilaisilla korkoprosenteilla.

• Ylimmällä rivillä keltaisella pohjalla ulosotossa käytettävä korko (ohjauskorko + 7%)
• Toisella rivillä vihreällä pohjalla ohjauskorko - tämä tieto löytyy Suomen Pankin sivuilta, linkki ylllä
• Ensimmäinen pystysarake vasemmalta - euromääräinen velka ulosotossa
• Taulukon luvut - kuukaudessa kertyvä korkomäärä euroina. Summa riippuu velan määrästä sekä ohjauskoron suuruudesta

Alla sama taulukko graafisessa muodossa.

Todellisuudessa harvoin on sellainen tilanne, että koko ulosotossa oleva summa on korkoa kasvavaa velkaa. Oikeus on voinut määrätä osan kuluista korottomiksi tai ainakin olemassa oleville veloille ja kuluille on jo kasvanut korkoa - ulosotossa kertyneelle korolle ei enää kasva uutta korkoa.

Tämä tarkoittaa oman kokemukseni perusteella sitä, että noin 80% ulosotossa olevien velkojen kokonaismäärästä kerryttää uutta korkoa.

Jos yllä esitetyn taulukon kaikki luvut kerrotaan 80%:lla päästään riittävän lähelle todellista tilannetta. Tottakai tässä on pientä vaihtelua eri henkilöiden välillä, mutta tämän pitäisi olla riittävä tarkkuus arvioimaan yleisellä tasolla kaikkien tilanteita.

Ja alla sama graafisessa muodossa.

No mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella ja miten taulukoita ja kuvaajia pitäisi tulkita?

Muutamia havaintoja ja tärppejä:

• Hyvä että ulosoton aikana tulleille koroille ei enää kasva uutta korkoa - toki vanhat alkuperäisten velkojien ja perintäyhtiöiden korot voivat oikeuden päätöksestä riippuen kerryttää korkoa
• Jos velkavuori on suuri, ohjauskoron määrästä huolimatta korkoa kasvaa aina PALJON
• Mitä suurempi velka, sen tärkeämpää on mahdollisimman pieni ohjauskorko
• esim. 50 000 € velalle 1% ohjauskorolla korkoa tulee 267 €/kk vs. 4% ohjauskorolla uutta korkoa tulee 367 €/kk
• esim. 100 000 € velalle 1% ohjauskorolla korkoa tulee 533 €/kk vs. 4% ohjauskorolla uutta korkoa tulee 733 €/kk
• Jos velkaa on vähän (satasia tai muutamia tuhansia) ja pystyt sitä maksamaan edes muutamia satasia kuukaudessa, ei ohjauskoroilla ole niin suurta merkitystä
• esim. 20 000 € velalle 1% ohjauskorolla korkoa tulee 107 €/kk vs. 4% ohjauskorolla uutta korkoa tulee 147 €/kk
• esim. 10 000 € velalle 1% ohjauskorolla korkoa tulee 53 €/kk vs. 4% ohjauskorolla uutta korkoa tulee 73 €/kk

Ulosotto elokuu 2024 - taas yksi velka nollaan

Elokuu. Hieno kesäinen kuukausi takanapäin.

Ulosottokin otti taas oman siivunsa palkasta. Katsotaan mihin rahat tällä kertaa päätyivät. 

Kuukausipalkasta lähti tuttu summa - 1285,71 euroa. Tämä oli tällä erää viimeinen maksu tällä summalla, koska täytyi loppuvuodeksi päivittää veroprosenttia muutama prosenttiyksikkö korkeammaksi.

Ulosmitattu potti jaettiin kahdelle eri velkojalle. Alunperin AA-yleislainan, nykyään OK:n hallinnoima velka on nyt kokonaan maksettu. Tämä oli nyt neljäs velka jonka sain kuitattua kokonaisuudessaan pois ulosotosta. Loput 705 euroa menivät alunperin GF:n perimälle velalle, tuokin on nykyään toisessa omistuksessa.

Eilen oli myös EKP:n kokous, jossa Euroopan Keskuspankki päätti laskea ohjauskorkojaan. Tämän pitäisi näkyä pienellä viiveellä tammikuun alusta alkaen myös ulosoton korkomenoissa. Toivottavasti korot jatkavat laskuaan, koska ulosotossa tulee joka tapauksessa 7% korko tuon Eurojärjestelmän perusrahoitus-operaatioiden minimitarjouskoron päälle.

Jatketaan taas syyskuun luvuilla muutaman viikon kuluttua.

Korkojen nousun vaikutus ulosottoon

Nollakorkojen aika on ohi! Ollut toki jo jonkin aikaa, mutta ulosottoon vaikuttavan EKP:n Eurojärjestelmän perusrahoitus-operaatioiden minimitarjouskoron muutokset näkyvät vasta 1.1.2023 alkaen. Ulosotossa olevien saatavien viitekorosta löydät hyvän yhteenvedon tästä Pinnan alla -blogin postauksesta. 

Minun oli tarkoitus julkaista joulukuun lukujen yhteydessä ennusteita miten korkojen muuttuminen vaikuttaa omaan tilanteeseeni ulosotossa. Tein näitä laskelmia tänään ja sen verran alkoi puristaa rinnasta että päätin jakaa tiedon teillekin. Jaettu tuska on paras tuska, vai miten se sanonta menikään.

Kuvaajassa on kolme käyrää, joista ahdistava totuus näkyy.

• Oranssi käyrä - jatkettaisiin kuten aiemminkin, viivästyskorkoa 7 % ja siihen päälle EKP:n 0 %. Velat olisivat maksettuna aiemmin kertomani tavoitteen mukaisesti vuoden 2030 lopussa.

• Harmaa käyrä - tämän hetken tilanne eli vuoden alusta alkaen 7 % viivästyskoron päälle EKP:n 2 %. Velkojen pois kuittaamiseen kuluu yksi vuosi enemmän. Kun alkuperäinen skenaario menee nollaan euroon, tässä on vielä jäljellä 20 000 €.

• Sininen käyrä - skenaario jossa korot jatkavat nousuaan ja siirryttäisiin heti ensi vuoden alusta alkaen 4 % lisäkorolle. Maksuaika pitenee oranssiin käyrään verrattuna 2,5 vuotta. Harmaaseen 2 %:n käyrään verrattuna maksuaika pitenee 1,5 vuotta. Siinä vaiheessa kun alkuperäinen skenaario menee nollaan euroon, tässä mallissa on vielä jäljellä 49 000 euroa maksettavaa. Kun kahden prosentin käyrä menee nollaan euroon, tässä mallissa on vielä jäljellä 28 500 euroa.

Alkoiko ahdistaa? Minua alkoi. Miettikää mitä tapahtuu jos korot nousevat yli neljään prosenttiin!!??

Jälleen kerran todellisuus toivottavasti on jotain näiden vaihtoehtojen väliltä. Se vaatii tosin sen että korot eivät jatkaisi nousuaan kovin kauaa ja lähtevät jossain kohtaa laskuun.

On myös mahdollista että yleiseen 7 % viivästyskorkoon tulee vuosien varrella muutoksia tai ulosoton velkojen korkoperusteita muutetaan.

Energiakriisi, korkojen nousu, jättimäinen inflaatio. Vastavoimana TES-neuvottelujen mukainen perinteinen maltillinen palkkakehitys luokkaa 1-2 %. Ei kuulosta oikein hyvältä ja helpolta yhtälöltä.

Miten saataisiin velallisen tilannetta parannettua?

Ulosotto syyskuu 2022 - kvartaalipäivitys lukuihin

Tämän vuoden kolmas kvartaali on muutamaa päivää vaille valmis ja on aika sukeltaa taas lukujen maailmaan.

 Edellisessä postauksessa ihmettelin ulosoton korkoja & kuluja ja niiden kertymistä. Korkoprosentin osalta tilanteeseen tulikin selvyyttä Pinnan alle ja takaisin ylös -blogin postauksen myötä. Kannattaa käydä lukemassa se. Itselle tuli tässä kuussa taas pari mielenkiintoista havaintoa kuluista - a) veronpalautus näköjään tulkitaan ylimääräisesksi maksuksi ja siitä menee taulukkomaksu. b) yhden velan summa pieneni enemmän kuin sille tehty maksusuoritus oli - eli korko näyttää negatiiviselta...?

Tuossa velkakohtaisessa euromäärässä on vähän mysteeri mikä jokaisen velan oikea lopullinen summa todella on. Velallisen ulosottoasiat -tositteella on kerrottu jokaiselle velalle summat "Yhteensä" sekä "Maksettavaa korkoineen". Nämä molemmat kuitenkin poikkeavat ulosoton sähköisessä palvelussa näkyvästä summasta, olen itse käyttänyt aina noita sähköisessä palvelussa näkyviä euromääriä.

Syyskuuhun mahtui kaksi maksusuoritusta, veronpalautus sekä normaali palkan ulosmittaus. Veronpalautusten ja mätkyjen kanssa menen vuosittain +- 100 euron tuntumassa, tänä vuonna olin saamapuolella 116,04 €. Tuo kohdistettiin suurimmalle Norwegianin velalle, tai tarkemmin sanottuna sen koroille. Palkasta pidätettiin tavanomainen 1 246,54 euroa ja se jyvitettiin neljälle eri velalle summien vaihdellessa 92 - 567 euroa per velka. Isoin potti meni hienosti OK:n pienimmälle velalle, josta on enää jäljellä oikeudenkäyntikuluja pari sataa euroa. Tästä velasta pääsen viimeistään ensi vuoden alkupuolella eroon, ellei ulosotto siihen kohdista aikaisemmin jotain ylimääräistä erää.

Ulosottoon tehtyjen maksujen osalta ylitin nyt jo syyskuussa viime vuoden maksujen määrän. Tänä vuonna ulosottoon on mennyt rahaa 17 178,77 euroa. Vuotta on vielä kolme kuukautta jäljellä, laskeskelin loppusumman joulukuun jälkeen kohoavan noin 21 000 euroon.Tavoite tälle vuodelle minulla oli 20 000 €, joten se pitäisi tulla hienosti täyteen.

Tässä vielä velkakohtainen erittely, josta näkee että yksi OK:n velka on todella loppusuoralla sekä myös sille tulleet "negatiiviset korot ja kulut". Myös PRA:n velka vaihtui tuhatluvalta seuraavalle: 8 k --> 7 k. Mukava nähdä aina jonkun tonnin pyörähtävän pykälää pienemmäksi.

Lopuksi vielä vertailu viime vuoden alkupuolella tekemääni maksuennusteeseen. Tuon ennusteen mukaan velat on maksettu 2030 lopussa, vielä olen oikealla polulla. Tosin korkojen nousu tulee tämän ennusteen pilaamaan täysin. Myös palkkakehitys, ylimääräiset lyhennykset, erilaiset tulospalkkiot yms. vaikuttavat kuvioon. Ykisttäisten velkojen osalta eroavaisuuksia ennusteeseen selittää ulosoton jaksotus, jota tehdään kuuden kuukauden jaksoissa eikä kvartaaleittain kuten oma ennusteeni. 

Näillä luvuilla syksyä eteenpäin. Tsemppiä kaikille lukijoille - oletpa sitten ulosottovelallinen, asuntovelallinen tai muuten vaan tuskailet energiakriisin ja muiden tulevaisuuden uhkakuvien kanssa.

Ulosotto heinäkuu 2022 - kokonaispotista 20 kiloa maksettu

Heinäkuu oli ja meni, blogin päivitys tulee vähän myöhässä koska rehellisesti sanoen oli parempaa tekemistä. Kesällä kuuluu fiilistellä muita juttuja, syystalvella ehtii taas masentelemaan enemmän näitä karuja lukuja.

Heinäkuun palkasta ulosottoon meni se "tämän hetken normaali" 1246,54 euroa. Ulosotto kohdisti rahat kolmelle velalle, joista Norwegianille meni hiluja ja kahteen seuraavaksi suurempaan hyvät potit 502-729 €.

Velkojen korot huomioiden tällä ulosmittauksella sain velkavuorta yhteensä 445 euroa pienemmäksi. Alkuperäistä velkavuorta on nyt nakerrettu hieman yli 20 000 euroa. Vuoden lopussa pitäisi päästä noin -22 k€ lukuun.

Velkamielessä heinäkuu oli tylsä peruskuukausi ja samanlaisia on tulossa koko loppuvuosi ellei jotain yllättävää tapahdu. Toivottavasti korkojennousu on lyhytaikaista, koska muuten se vesittää koko suunnitelman saada velat maksettua 2030 vuoden loppuun mennessä.

Jatketaan kesästä nauttimista nyt kun lämpimiä päiviä riittää.

Velat ulosotossa - paljonko ne lyhenee vai meneekö kaikki korkoihin?

Monia varmasti askarruttaa kuinka paljon velat käytännössä lyhenevät ulosotossa. Meneekö koko voudin nappaama summa suoraan velan maksuun vai vetääkö joku välistä?

Ulosottolaitoksen nettisivuilla asiasta kerrotaan seuraavasti:

" 6. Mitä kuluja ja korkoja maksan, kun velkani on ulosotossa?

Oikeudenkäynti- ja perimiskulut ja korot määräytyvät tuomion tai päätöksen mukaan.

Ulosoton käsittelymaksun eli taulukkomaksun suuruus on määritelty ulosottomaksuasetuksessa.

Kun palkan ulosmittaus on jatkunut kaksi vuotta, ulosoton taulukkomaksuja ei enää peritä, mikäli taulukkomaksuja on peritty vähintään 18 kuukauden ajalta."

Taulukkomaksujen suuruudesta ja muista maksuista tarkemmin ulosottoviranomaisen sivuilla tästä linkistä.

Korot tosiaan määräytyvät oikeuden tuomion mukaisesti. Alla hyvä esimerkki selventämään asiaa.

• Velan/velkojen alkuperäinen pääoma näkyy omana rivinään erittelyssä, näille kertyy tietääkseni aina korkoa.
• Oikeudenkäyntikulut omana rivinään, näille kertyy aina korkoa. (huom. minulla on myös kaksi velkaa, joissa oikeudenkäyntikuluja ei ole ollenkaan)
• Kulut: monta erillistä riviä, nämä voivat olla korottomia tai korollisia riippuen tuomiosta.
• Korkosaatavat: monta erillistä riviä, myös nämä voivat olla korottomia tai korollisia.

Ulosotossa myös korolle kertyy korkoa!

• Pääoma ja oikeudenkäyntikulut ovat selkeät.
• Kulut ja korkosaatavat ovat alkuperäisen velkojan sekä perintätoimiston perimiä maksuja. Näitä muodostuu yleensä kun lähettelevät perintäkirjeitä ja ns. hoitavat prosessia eteenpäin.
• Korko on voimassa oleva viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Korkolain mukainen viitekorko on ollut 0% jo 1.7.2016 alkaen. Tästä tarkempi tilasto tämän linkin takaa Suomen pankin sivuilta. Lehtijuttujen perusteella korkojen nousu on tulevaisuudessa näköpiirissä.

No mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa minun velkojen kohdalla?

Se tarkoittaa sitä että korkoja ja kuluja kertyy älyttömän paljon ja tosi suuri osa  palkasta napatusta ulosmittauksesta menee ylimääräisin kuluihin.

Alla olevasta taulukosta näette tilanteen. Ulosottoon on palkastani mennyt noin 45 000 euroa. Tällä määrällä tuomitut velat ovat lyhentyneet yhteensä 17 000 euroa. Korkoja, taulukkomaksuja ja muita kuluja olen maksanut 28 000 euroa. Prosentuaalisesti tuo tarkoittaa sitä että noin 37% rahoista on mennyt velkojen lyhentämiseen ja loput 63% ylimääräisiin kuluihin.

Hyvä muistaa myös se, että vanhimmat ulosotossa olevat velat ovat noin kymmenen vuotta vanhoja kulutusluottoja, joille maksoin järkyttävän suuria korkoja jo monta vuotta ennen ulosottoa. En halua tai uskalla edes ajatella paljonko näille veloille kaiken kaikkiaan joutuu korkoja maksamaan ennen kuin kaikki on kuitattu.

Opetus kaikille - älkää ottako korkeakorkoisia kulutusluottoja!

Jos korkoihin ja kuluihin käytetyt rahat olisi kohdistettu vastaavasti pääomalle, minulla olisi tällä hetkellä velkaa todella monta tuhatta euroa vähemmän.

Toivottavasti suomessa lainsäädäntö muuttuu joskus niin että ulosoton perimät rahat kohdennetaan ensin pääomaan korkojen sijaan. Tuo toisi velalliselle ison avun - nopeuttaisi takaisinmaksua ja pienentäisi loppusummaa.

Nykysysteemi potkii turhaan jo valmiiksi maassa makaavaa velallista kansalaista.